Kuolainpohdintaa. Moni hevosen ja ponin omistaja tunnistaa tilanteen. Aihe pyörii mediassakin, pohditaan mitä suuhun jotta hallinta toimii ja hepon on hyvä olla, koskien kaikkia kuolaimellisia kaviokkaita. Ja mitä pienemmäksi suu menee, sitä hankalammaksi asia tuntuu muodostuvan.
Meille tällä kertaa testiin tuli Bombers Happy Tongue, mutta miksi? Shetlanninponi Comsulla on pieni suu ja herkkä kieli. Se teki heti ensimmäisillä ajokerroilla selväksi ettei nivelkuolain ole tehty sitä varten. Ajossa se saattoi ilman pidätettäkin nykäistä pään nopeasti ylös ja pidättäessä reaktio oli sitten vielä selkeämpi. Nivel otti kitalakeen.
Kuolainetsintää tehdessä raamit muodostuivat kokoon 10,5 - 11cm. sekä ohueen malliin. Comsu on aina ollut vähän hidas reagoimaan vaikka onkin muutoin herkkä poniherra. Siksi kuolaimen piti olla selkeä. "Venyy kuin purkka" -lienee jo useammalle ponikoululaiselle tuttu kuvaus Comsun ravista käyntiin siirtymästä.
Pään nostelu ylös jäi melkein kokonaan pois perus nivelestä luovuttaessa. Kolmipalat ja suorat kuolaimet aiheuttivat pidättäessä kuolaimeen nojaamista, alaspäin rullautumista ja suun aukomista.
Seuraavaksi etsittiin siis kielentilallista ja suuhun valikoitui Beris, muovinen kielentilallinen suora kuolain. Se vaikuttikin pitkään hyvältä, pään ylös nostelu loppui kokonaan ja suun aukominen väheni oleellisesti. Poni alkoi ottamaan kuolaimet helposti suuhun, vähän jo tavaksi muodostuneen vastustelun jälkeen. Kunnes sitten ei enää ollutkaan hyvä. Muovikuolain joutui voimakkaan pureksinnan kohteeksi, niin että se alkoi muodostua reunoiltaan teräväksi.
Taas ihmeteltiin, mitä pienelle ponille suuhun ja sinnikäs etsiminen johdatti lopulta Jyvässeudun Ratsukkotarvikkeen sivuille. Heiltä löytyi mm. jo tuttua Beristä, Neue Schulea (Jota mm. Ranch Kelly käyttää) ja Bomberia. Nykyäänhän kuolainmalleja ja materiaaleja löytyy vaikka mitä, mutta kyllä ne vähän vielä vähenee kun koko alkaa olla 10,5 tai alle. Bomberilta kuitenkin löytyi pientä kielentilallista kuolainta, ja mikä parasta; Jyvässeudun Ratsukkotarvikkeella oli sellainen testikäyttöön vuokrattavana!
Vuokrakuolain saapui nopsaan. Mallissa oli kiinteät renkaat, suuosa oli kallistettu eteen ja ylöspäin, kielentila oli selkeä. Kuolain oli selkeästi kapeampi kuin Beris, mutta myös vähän kulmikkaampi.
Poni ihmetteli, haisteli, maisteli ja mietti. Muutamien kertojen jälkeen kuolain alkoi vaikuttamaan hyvältä. Ylimääräinen pureskelu jäi pois ja ohjastuntuma oli vähän kevyempi ja tarkempi. Jopa pientä vaahtoa, jota ikinä ei muiden kuolaimien kanssa irronnut, näytti hiukan suunpieliin muodostuvan (Bombereissa suuosassa Sweet ironia ja messinkiä).
Bombers Happy Tongue vaikutti siis hyvältä vaihtoehdolta. Testijakson jälkeen kuolain palautettiin ja pohdittiin vielä, josko irrallinen rengas olisi kuitenkin parempi liikkuvampana, vähän hitaalle ja kuolaimeen herkästi nojaavalle pikkuoriille. Myös Beris Konnex voisi olla kokeilemisen arvoinen jos tarpeeksi lyhyttä vain löytyisi. Ja löytyy Happy Tonguesta vielä suora Straight -mallikin, mikäli eteenpäin kallistettu, vakaampi, vähän herkemmälle sopiva suuosa kaipaa hiukan enemmän tarkkuutta.
Mikä Bombers -valikoimaa tutkiessa erityisesti ilahdutti, oli se, että tätä kielentilallista pikku kuolainta oli saatavilla myös ns. ravimallina, eli viiksillä! Kerrankin joku on ottanut huomioon nämä pienet ponit laajemminkin, hienoa!
Koska Bombers kuolaimet ovat käsin tehtyjä, toimituksessa menee n. 1-3kk. vähän mallista riippuen. Onneksi vaihtoehtokuolaimina toimii edelleen Beris sekä lainaan saadaan Leffi-mummuponin bristol-kolmipalat Micklem suitsilla.
Lopuksi vielä, jos joku pohtii meneekö tämä vähän enemmän hifistelyn kuin oikean hyödyn puolelle, on asia aikanaan kantapään kautta kyllä koitettu... 😉
Helposti sitä yrittää sulkea suun, laittaa remmejä kireämmäksi sekä lisää apuremmejä, mutta seuraamalla ja pohtimalla hevosten sekä ponien käyttäytymistä ajatukset muista vaihtoehdoista kävivät selkeämmiksi. Tavoite tässäkin on se, että vähemmän on enemmän (turvallisuus tietysti ennenkaikkea on kuitenkin pakosta etusijalla) mutta erilaisuudet huomioidaan ja ohjastuntuma sekä -otteet menevät läpi mahdollisimman pienellä, kevyellä tuntumalla. Ponit ovat rauhallisia, tasaisia ja rentoja, niin suustaan ja tällöin myös käytökseltään, ajaessakin. Ja tokihan tietysti säännöllinen suuhuolto kuuluu ohjelmaan. Sekä se ohjastajan / ratsastajan käsi. Se olisi ehkä kuulunut jo tuonne ihan alkuun. Kovempi kuolain ei yksinään ole kova. Pehmeästäkin tulee kova jos sitä tarpeettoman kovasti sopimattomuuden vuoksi joudutaan käyttämään. Ratsastajan / ohjastajan käsi määrittää kovuuden / pehmeyden, hitauden ja täsmällisyyden. Ohjastuntumaa opettelemme paljon täällä. "Kokeile miten pienellä pystytkään ponin ajaessa kääntämään." lieneekin toinen aika tuttu lause ponikoululaisille. 😉
Erityiskiitos vielä Jyvässeudun Ratsukkotarvikkeelle nopeasta, ystävällisestä ja avuliaasta palvelusta! Comsu suosittelee lämpimästi ja kertoo sitten mitkä kuolaimet lopulta saapuivat ja miten ne suuhun sopivat.
